Iiro Küttner & Ville Tietäväinen
Puiden tarinoita: Merenkulkija
Books North, 2015
Merenkulkija on Puiden tarinoita -kirjasarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa oli nimeltään Puuseppä ja toinen Ritari ja tämä kolmas Merenkulkija sopii mainiosti loistavien kirjojen sarjaan. Merenkulkija kirja on edellisiin osiin verrattuna tekstillisesti suuri määräisempi mutta edelleen kirja jonka lukee yhdeltä istumalta joka on mielestäni hyvä asia.
Kirjan juoni menee lyhykäisyydessä niin, että jossain kaukana sijaitsee pieni merenrantavaltio jonka vanha kuningas on tekemässä kuolemaa. Perijäksi on suunniteltu vanhinta prinsseistä jonka sydäntä lähellä on purjehtiminen ja taas nuorempi prinssi on enemmän koko kansaa ajatteleva ja haluaa käydä kauppaa niin, että oma kansa hyötyy. Tämä pieni valtio saa tulonsa myymällä suolaa, mutta valtion maaperässä on myös jotain paljon arvokkaampaa, nimittäin meripihka. Meripihka on kuitenkin aina jota kenelläkään ei ole lupa myydä.
Eräänä päivänä prinssi saa käsiinsä kolme viimeistä siementä jotka ovat mailmanpuun viimeiset siemenet ja ne kasvattamalla täysimittaisiksi puikisi prinssi saisi kauan haaveilevansa laivan. Prinssi istuttaa siemenet maahan ja alkaa kastelemaan niitä säännöllisesti ja viettääkin puiden kasvua seuraamalla monet vuode elämästään. Menee vuosia kun puut kasvavat ja kun ne viimein ovat mitassa että niistä saisi laivaan tarvittavat lankut on aika ryhtyä toimee. Prissi saa käsiinsä mestarin jolla on laivanrakennus taidot hyppysissä, ja viimein puut ovat valmiiksi kaadettavaksi.
Merenkulkija on kaikin puolin mukavaa luettavaa mutta pohjimmiltaan se on synkkä kertomus ahneudesta, ja siitä kehen ihmisen kannattaa luottaa. Hyvä tahtoinen prinssi osti kolme puun siementä mutta totuus niiden takana oli toisenlainen. Kauppias osoittautuu huijariksi joka havittelee vain kallist meripihkaa, mutta miten siemenistä saattoi kasvaa komeat puut ja miten prinssi lopulta sai itselleen upean laivan.
Puiden tarinoia on hieno kirjasarja aikuisille, ihan lapsille se ei kuitenkaan sovi koska tarinat ovat ajoittain hyvinkin julmia.
Kommentit
Lähetä kommentti